Tällä hetkellä en voi muuta kuin vihata itseäni. Lupasin itselleni ja ennenkaikkea poikaystävälleni, etten enää satuttaisi itseäni enää. Tänään kuitenkin viilsin itseäni partaterällä. Ihan turhaa, ei siitä tullut kuin pha mieli kummallekin.
Haluan lopettaa viiltelyn, mutta en kuitenkaan itseni vuoksi, vaan poikaystäväni vuoksi. En halua, että hän on surullinen minun takiani. omasta puolestani... ihan sama.
Minua myös pelottaa, että poikakaverini kertoo vanhemmilleni tästä. Hän nimittäin jo melkein uhkasi tehdä niin. En tiedä voisinko antaa sitä anteeksi, haluan vain käpertyä itseeni ja olla rauhassa. Ei muiden tarvitse tietää ongelmistani.
Nuorisoasemalla en tule enää näkemään samaa henkilöä, sillä hän siirtyi muihin töihin. Minulla on uusi aika ensi viikolla. En jaksaisi nähdä uutta työntekijää, en jaksa taas aloittaa koko rumbaa alusta.
Haluan pois täältä.
