Olen taas viillellyt ja hävettää mielettömästi. Poikakaverini ei tiedä, sillä peitin haavat laastarilla ja väitin kaatuneeni töissä. Hän oli aluksi tosi epäileväinen, koska muutama haava ei ollut peittynyt laastarin alle ja hän sanoi niiden näyttävän partaterän jäljiltä. Sain kuitenkin vakuuteltua hänet.
Noh pari päivää on mennyt ja poikakaverini on alkanut jo ihmettelemään miksen ota laastaria pois. En enää tiedä miten voisin piilotella haavojani. Totuuden kertominen tuntuisi tässä vaiheessa vielä kauheammalta, sillä tiedän että hän suuttuisi jos saisi tietää, että valehtelin. En vain halua hänen suuttuvan. En halua nähdä taas sitä pettynyttä ilmettä. "Taas sä teit sen." "Kerron sun vanhemmilles". Ei vittu.
Haavoja on niin vaikea peittää kun asumme yhdessä. Kuitenkin pariskuntana näemme toisistamme paljasta pintaa ihan ilman mitään seksuaalissävytteistä ilmapiiriäkään, kuten suihkussa käydessä tai vaatteita vaihtaeesa. Varsinkin nyt kun on kesä, niin paljasta pintaa on näkyvillä enemmän. Olen tyhmä.
Otin laastarin pois ja ja jäljet ovat edelleen selvät. Eivät todellakaan menisi enää poikaystävälleni läpi. Mitä hittoa minä teen?
Kuva: http://ipadwallpaperportal.com/wp-content/main/2011_03/sad-danbo.jpg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti