maanantai 18. kesäkuuta 2012
"Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan"
Kotona jälleen. Oikeastaan minua masensi tulla kotiin, sillä olin viettänyt vuoden ehkä parhaimmat hetket reissussa, kera parhaan ystään. Ikävä on kova! Edellisestä tapaamisestamme oli ehtinyt jo vierähtää kaksi vuotta, mutta hänen tullessaan minua vastaan lentokentälle, tuntui kuin mikään ei olisi muuttunut! Ihmeellistä!
Reissuni oli siitäkin erityinen, että kärsin hyvin vähän ahdistuneisuudesta. Ainoat paniikin ja ahdistuksen hetket koin ollessani lentokentällä, sillä panikoin etten ehtisi lentokoneeseen tai että matkalaukkuni katoaisi. Ahdistukseni oli jo lähes paniikkikohtauksen luokkaa, mutta pyrin hillitsemään itseäni parhaani mukaan ja kaikki kääntyi parhain päin. Perillä kaikki huolet ja murheet unohtuivat ja sain keskittyä täysin hauskanpitoon. Oli kuitenkin erityisen surullista lähteä pois. Lentokentällä kulkiessani en osannut muuta kuin itkeä hiljaa itsekseni. Milloin näkisimme jälleen? Miksi parhaimman ystäväni piti asua niin kaukana minusta?
Nyt sitten olen kotosalla ja ensimmäinen työpäiväni on takanapäin. Nukuin edellisen yön hyvin huonosti, heräsin tunnin välein, koska luulin, että olin jo myöhässä töistä. Suunnattomasta väsymyksestäni huolimatta, olen kuitenkin hyvin tyytyväinen tämän päivän tapahtumiin. Kuten olin ounastellut, työ ei ole ainakaan tämän päiväisen perusteella erityisen stressaavaa. Se on hyvin fyysistä työtä, mutta ainakin tänään sain tehdä täysin omaan tahtiini. Yleensä ylenkatson ruumiillista työtä, mutta tämä oli itseasiassa ihan ok. Tiedä sitten parin viikon työskentelyn jälkeen. Tämän päiväisen jälkeen oloni on kuitenkin varmempi ja iloisempi, kun tiedän millaista työ on. Viime kesän työ oli puolestaan henkisesti liian raskasta minulle, joten olen hyvin iloinen, ettei minun tarvitse olla samassa paikassa.
Ainoa huolenaiheeni tällä hetkellä on poikaystäväni tapaaminen, koska reissuni ja muiden syiden takia en ole nähnyt häntä n. 3 viikkoon. Ja noh, miehillä on tarpeensa. Vähän jänskättää nähdä hänet, omalla tavallaan pienet paineetkin siitä pitäisikö harrastaa seksiä, koska sitä hän varmasti odottaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti